Päällystysuunin ilmaveitsirakenteen simulointi ja teoreettinen tutkimus

Päällystysuunin ilmaveitsirakenteen simulointi ja teoreettinen tutkimus

Ilmaveitsi on kuivauslaatikon suunnittelun tärkein linkki ja toimeenpaneva elementti. Sen rakennetyyppi vaikuttaa suoraan ilmavirtauskentän jakautumiseen kuivauslaatikon sisällä ja pylväslietekerroksen kuivausvaikutukseen. Sillä on rooli kuivauslaatikon ilmavirran järjestämisessä ja säätämisessä Ilmavirran toiminta ja järkevä rakennetyyppi voivat välttää ilmavirran pyörteen, jolloin ilmavirta voidaan puhaltaa hitaasti ja tasaisesti pylväskappaleen pintaan. Samaan aikaan ilmaveitsi on vastuselementti, ja ilmaveitsen vastus on suuri, mikä lisää koko kuivauslaatikon vastusta, mikä lisää kuivausjärjestelmän energiahäviötä. Lisäksi ilmaveitsen sisään voidaan asentaa rei'itetty seula, jolla on rooli ilmakammiosta sisään tulevan kuuman ilman virtauksen tasaisessa jakautumisessa.

Yllä oleva kuva esittää tässä paperissa esitetyn neljän tyyppisen ilmaveitsen rakenteen. Tyypin I ilmaveitsessä (a) ilmavirta puhalletaan ulos hormin alaraosta sen jälkeen, kun käänteisen kolmion muotoisen osan ontelo on säädetty; tyypin II ilmaveitsessä (b) ilmavirtaa säädetään suorakaiteen muotoisen poikkileikkauksen ontelossa ja se kulkee Pohjan kaksi sivua puhalletaan ulos vinosti ilmasuuttimen rakoihin; tyypin III ilmaveitsi kohdassa (c) rakentaa sisäontelon jakolevyn tyypin II ilmaveitsen pohjalta, ja ilmavirtaus kulkee pohjan molemmin puolin jakolevyn tyhjennyksen alla. Puhalla ulos vinon ilmasuuttimen raosta; tyypin IV ilmaveitselle kohdassa (d) tyypin III ilmaveitsen perusteella ilmaveitsen vaipan muotoa muutetaan ja ulospäin kupera muutetaan sisäänpäin koveraksi.Tämäntyyppinen ilmaveitsi on prosessi, jossa ilmasuuttimen raon ulostulossa syntyy nopea kuumailmavirtaus, jonka jälkeen napakappaleen pintaan iskutetaan ja kuivataan ja suoritetaan ilman konvektiivinen lämmönsiirto, ja lietekerroksen liuotinmolekyylit kulkeutuvat pois.

Kuten kuvasta näkyy, H on kuivauslaatikon kuivausalueen korkeus, d on ilmaveitsen raon leveys ja iskusuihkun keskiviiva muodostaa tietyn kulman iskuseinän kanssa. Törmäyssuihku voidaan jakaa vapaaseen suihkuvyöhykkeeseen, törmäysvyöhykkeeseen ja seinäsuihkuvyöhykkeeseen.

Vapaasuihkuvyöhyke: Vapaan suihkuvyöhykkeen ominaisuus on, että kuuman ilman nopeus missä tahansa tämän vyöhykkeen kohdassa on sama kuin ilmavirran nopeus hormissa, ja ilmavirta pitää alkuperäisen iskupotentiaalienergian muuttumattomana. Koska ruiskutetut termit vaihtavat aluksi liikemäärää ympäröivässä ympäristössä olevan kiinteän nesteen kanssa, ruiskutusalueen leveys kasvaa vapaan suihkun jatkuessa.

Iskualue: Vapaan suihkun päätyttyä myös kuuman ilman virtausnopeus muuttuu vastaavasti, alussa tasaisesta jakautumisesta asteittaiseen laskuun. Tämän prosessin aikana suihkuvyöhykkeen sivuttaisleveys jatkaa laajentumistaan ​​muodostaen iskuvyöhykkeen. Törmäysvyöhykkeellä voidaan havaita, että iskuseinän yläpuolella olevan rajakerroksen paksuus on lähes sama.

Seinäsuihkualue: Kun ilmavirta saavuttaa iskuseinän, ilmavirran suunta kääntyy tietyssä kulmassa ja tulee seinän suihkualueelle. Ilmavirta tällä alueella virtaa lähellä seinän pintaa ja nopeusarvo pienenee virtauksen edetessä.

Kuuman ilman virtausjäljityskaavioiden vertaileva analyysi

Epäjärjestynyt kuuma ilma tulee ilmanottoaukosta ilmaveitseen, kulkee rei'itetyn verkkolevyn tasaisen virtauksen ja jakolevyn jakautumisen läpi ja kuuma ilma virtaa tasaisesti ilmaveitsen ilmasuuttimeen. Kun kuuma ilma saavuttaa napakappaleen, virtaussuunnan muuttaminen tuottaa alla olevan kuvan mukaisen tuloksen. Napakappaleeseen puhaltavan kuuman ilman tasaisuutta ohjataan pääasiassa kahdella osalla, joista toinen on tasainen virtausverkko, jotta kuuma ilma pääsee tasaisesti ilmaveitseen, ja toinen on ilmaveitsen suutin kuumaan ilmaan.

Neljä testilaatikon jäljityskaaviotyyppiä ovat erilaisia ​​erityyppisten ilmaveitsien vuoksi.

Kuuman ilman virtausjälkien jakautuminen I-tyypin ilmaveitsen testilaatikossa on suhteellisen säännöllinen. Napakappaleen pinnalla kuuma ilma virtaa keskeltä molempiin päihin ja ylätilaan, periaatteessa peittäen napakappaleen pinnan;

Kuuman ilman virtausjälkien jakautuminen tyypin II ilmaveitsen testilaatikossa on suhteellisen hajallaan. Napakappaleen pinnalla suurin osa kuuman ilman hiukkasista virtaa napakappaleen kahdesta päästä vain ylätilaan, ja peittoalue on pieni;

Suurin osa tyypin III ilmaveitsen testilaatikon kuumailmahiukkasista virtaa napakappaleen pinnan keskiosan kahdelta puolelta (ei molemmista päistä) molempiin päihin ja ylätilaan peittäen suuren alueen; Asento virtaa napakappaleen keskelle, molempiin päihin ja ylätilaan samanaikaisesti, ja jakautuminen on suhteellisen symmetrinen ja tasainen, periaatteessa peittäen napakappaleen pinnan.